Kielikurssi

Tervetuloa italian kielikurssilleni! Kielikurssi on jo loppu, mutta aloitetaan alusta: Ciao, io sono Maria e sono di Vaasa. Studio l'arte a bellissima Firenze. No juu, kielikurssi oli ihan hyvä juttu. Kun ei tuota italiaa ole oikein hetkeen tullut luettua ja yliopistolla tosiaan tentit on kaiken lisäksi suullisia. Onneksi nyt alkaa vihdoin tuntumaan, että kieli alkaa notkistumaan oikeaan suuntaan. Piano, piano... Kuten kielikurssin opettajalla oli aina tapana sanoa.

Kurssi oli ihan periferiassa. Bussi numero 8 vei kuitenkin melkein kotiovelta suoraan koulun porteille ja takaisin. Täällä kyllä julkinen liikenne pelaa. Ajoittain on täyttä, mutta pelaa. Ja busseja menee huomattavasti enemmän kuin yksi vaivainen tunnissa. T. Vaasan busseihin kettuuntunut. Mulla oli tunteja kolme kertaa viikossa 17-19. Kerran lintsasin. Kielen oppimisen lisäksi tunneilla jaksoi käydä ahkerasti meidän ihanan opettajan vuoksi. Lucia oli aivan hmm... huippu sympaattinen ja huumorintajuinen... aivan loistava! Ja ryhmä muuten oli kyllä aivan sekalaista seurakuntaa. Hilpein oli ehkä kuitenkin Margaret. Intialaisen näköinen kypsässä iässä oleva nainen Lontoosta. Margaretilla oli joka tunnin alussa hirveä casino käynnissä. Kukaan ei ikinä oikein pysynyt mukana kun vuodatus alkoi aina tunnin alussa ja englanniksi. Minulle Margaret kertoi, että on kovin vaikea keskittyä kuuntelemaan kun tulee niin paljon hälyä ympäriltä ja then all the voices up there... hmm... hilpeä täti. Parhaiten tutustuin tanskalaiseen Ninaan.

Kielikurssin päätyttyä mentiin porukalla ulos syömään, mistä myös tuo kuva. Siellä illallisella puhuttiin paljon huonoa italiaa, englantia, espanjaa, ruotsia... mutta kivaa oli! Ja tarjoilija osasi vähän suomea tai no, yhden lauseen... kuiteski. Tentin numeroa, italialaiseen tyyliin, odotellaan edelleen. Piano, piano...